Mediassa on liikkunut viime päivinä runsaasti uutisia Suomesta käsin tehtävien rahansiirtojen estämisestä ulkomaisten nettikasinoiden tileille. Keskustelu pulpahti pintaan Suomen hallituksen syksyn 2020 budjettiriihessä käymien keskustelujen jälkeen. Hallitus sekä Veikkaus ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että kymmeniä ellei jopa satoja miljoonia euroja suomalaispelaajien varoja valuu suoraan ulkomaalaisomisteisten peliyhtiöiden taskuun. Varat haluttaisiin nyt saada ohjattua valtion monopolin kassaan lähestulkoon keinolla millä hyvänsä.
Suomen valtion pyrkimykset suitsia ulkomaille valuvia pelivaroja ovat jatkuneet jo vuosikausia. Ulkomailta käsin toimivat netticasinot eivät lain mukaan saa markkinoida palveluitaan suomalaisille asiakkaille, ja vuosien mittaan lukuisia markkinointiyrityksiä onkin torpattu ja yhtiöitä sakotettu. Tämä ei kuitenkaan yksinään ole riittänyt lopettamaan suomalaisten innokasta pelaamista ulkomaalaisilla nettikasinoilla. EU-lakien mukaan pelaaminen ulkomailla lisensoiduilla nettikasinoilla onkin suomalaisille täysin laillista. Näin ollen pelaamiselle halutaan saada stoppi entistä järeämmin asein, eli rahansiirtojen rajoituksilla.
Mitä maksublokit ovat ja miten ne toimivat?
Rahansiirtojen estoja on joissain maissa käytetty nettikasinoiden toiminnan rajoittamiseksi jo yli kymmenen vuoden ajan. Maksublokit eivät ole toimineet loistavasti missään niitä yrittäneessä maassa, mutta ainakin Suomessa on nyt laskelmoitu, että valtaosa varoista jäisi estojen jälkeen pelattavaksi Suomen valtion monopolin kassaan. Rahansiirtojen esto tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalaiset pankit olisivat lain edessä pakotettuja sekä estämään ulkomaalaisille kasinoille tehdyt talletukset että niiltä takaisinpäin tulevat kotiutukset.
Pelaajat käyttävät lukuisia erilaisia maksutapoja rahansiirtoihin, ja näistä kenties suosituimmaksi on noussut Trustly-maksupalvelu, jonka avulla rahat siirtyvät suoraan suomalaisverkkopankeista peliyhtiöiden tileille. Mikäli lakiesitys menee läpi, suomalaispankit eivät enää voisi sallia maksuja tällaisten firmojen kautta. Toinen suosittu rahansiirtopalvelu on myös kotimainen Otto-automaattien kehittäjän Automatia Oy:n luoma Siirto. On hieman kyseenalaista, miten rahansiirrot nettikasinoille saataisiin estettyä tämän palvelun kautta aiheuttamatta seurauksia samalla myös lukemattomille muille tätä maksutapaa käyttäville verkkokaupoille.
Näin kierrät maksuestot
Kuten sanottu, maksutapoja nettikasinoilla löytyy lukemattomia. Mikään maksublokki ei koskaan voisi olla tarpeeksi tiivis tukkiakseen kaikki mahdolliset rahansiirtoreitit. Ylellä kuitenkin mainittiin hallituksen sisäpiiristä tulleen lähteen kertoneen, että sadetta on parempi torjua reikäisellä sateenvarjolla kuin ei minkäänlaisella sateenvarjolla. Oletettavissa on, että toteutuessaan lakimuutos aiheuttaisikin melkoisen kujanjuoksun nettikasinoiden, maksupalveluiden ja lainsäätäjien kesken. Sitä mukaa kun säätäjät saisivat yhden reitin tilkittyä, olisi markkinoille varmasti ilmestynyt jo pari muuta vaihtoehtoista rahansiirtotapaa.
Pelaaminen ulkomaalaisille nettikasinoille olisi lakimuutoksen jälkeenkin täysin laillista, sillä sen takaavat EU-lait. Suomen hallitus pystyisi suitsimaan ainoastaan suomalaisia pankkeja ja maksutapojen hallinnoijia. Tämä toimivalta ei kuitenkaan ylety esimerkiksi Neteller– ja Skrill-nettilompakoihin. Odotetavissa on myös, että nykyisellä netti- ja digiaikakaudella toimijat laittavat äkkiä pystyyn uusia rahansiirtotapoja, joille suomalaiset lainsäätäjät eivät mahda mitään. EU:n maksudirektiivienkään mukaan mikään EU-maa ei voi toimia kuten Pohjois-Korea ja estää esimerkiksi maksurajapintojen integrointeja.
Milloin maksujen estoja aletaan toteuttaa Suomessa?
On hyvä muistaa, että tässä vaiheessa asioista ei ole tehty vielä minkään suuntaisia päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toistaiseksi kyse on vain siitä, että jo pitkään jatkuneiden lausuntokierrosten, selvitysten ja Veikkauksen lobbauksen jälkeen on tultu siihen tulokseen, että esitys uudesta laista pyritään saamaan eduskuntaan käsiteltäväksi kesällä 2021. Aikaisintaan uusi laki voisi astua voimaan vuoden 2022 alussa. Tämäkin tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että kaikki sujuisi hallituksen tämän syksyisten suunnitelmien mukaan.
Hallituksen pyrkimyksenä on tässä vaiheessa tehdä lisää kartoituksia ja selvityksiä siitä, miten Arpajaislain muutoksilla säädellyt maksukiellot voisivat toimia suomalaisten maksulaitosten kanssa. Hallituksen sisäpiiristä tihkuneiden tietojen mukaan puolueet eivät kuitenkaan ole asiasta läheskään yksimielisiä. Asiaa mutkistaa lisää se, että kielto koskisi koko Manner-Suomea, joten myös Ahvenanmaan itsehallintoalueella toimivan Pafin asema olisi uhattuna. Tämän lisäksi kapuloita rattaisiin tuovat myös EU:n vapaan liikkuvuuden ja kaupankäynnin direktiivit.
Kokemuksia rahansiirtojen estoista
Rahansiirtojen estoja on ehditty kokeilemaan muun muassa naapurimaassamme Norjassa. Menestys on ollut huonoa, sillä maksuestojen voimassaoloaikana norjalaisten pelaaminen ulkomaille on jopa kaksinkertaistunut. Norjahan ei edes ole EU-maa, eli estoja on päästy tekemään ilman EU-viranomaisten puuttumista asiaan. Mikäli lakimuutosta yritettäisiin runnoa Suomessa läpi, olisi hankalaa kuvitella, että unionin keskeisimpiä perusperiaatteita rikkovaa lakia olisi edes mahdollista saada menemään läpi EU:ssa, tai toteutuessaankin prosessissa tulisi kestämään vuosikausia.
Ovatko rahansiirtojen estot laittomia EU:ssa?
Lähtökohtaisesti monopolit sotivat EU:n vapaan kaupan ja liikkumisen periaatteita vastaan. Suomessa on kuitenkin onnistuttu pitämään monopoli pystyssä sillä perusteella, että monopolilla ehkäistään pelihaittoja. Pelkkä pelihaittojen ehkäisy, puhumattakaan monopolin tulovirtojen suojaamisesta, ei kuitenkaan tule riittämään EU:ssa perusteeksi maksujen kieltämisen puolesta. Arpajaislainsäädännön muutoksia valmistelemassa oleva työryhmä suorittaakin selvityksiä siitä, rikkoisiko lakiuudistus elinkeinovapauksia liikaa sekä siitä, minkä tyyppiset uudistukset voisivat mahdollisesti mennä läpi myös EU:ssa.
Tästä syystä Suomeen halutaan maksublokki
Ylen esittelemien tietojen mukaan suomalaiset pelaavat ulkomaalaisille nettikasinoille jopa 300 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä summa haluttaisiin luonnollisesti pitää kotimaassa Veikkauksen kassassa ja hyödyttämässä näin monopolin edunsaajia. Koronakriisin aikana Veikkauksen liikevaihdosta suli pois merkittävä osa peliautomaattien sulkeutuessa. Tämä jätti vajeen, jonka hallitus on luvannut korvata Veikkauksen edunsaajille vielä ensi vuoden aikana. Luonnollisesti hallituksessa on kuumeisesti pohdittu keinoja vajeen paikkaukseen, ja maksukiellot ovat nousseet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Sisäministeriö ei toistaiseksi ole osannut laatia arvioita siitä, miten paljon maksukielto vähentäisi pelaamista ulkomaalaisille sivustoille. Ehdotettujen lakimuutosten takana on kuitenkin olettamus siitä, että vain pieni osa suomalaisista pelaajista olisi valmis näkemään ylimääräistä vaivaa rahansiirtorajoitusten kiertämiseen. Hallitus kuitenkin myös tiedostaa sen, että rahansiirtojen estoa on mahdollista kiertää täysin laillisesti. Työryhmällä riittääkin vielä paljon selvitettävää, tutkittavaa ja laskettavaa. Mikäli naapurimaatamme Norjaa käytettäisiin esimerkkinä, olisi kuitenkin helppoa todeta rahansiirtojen toimimattomuus.
Vaihtoehtojakin löytyy
Suomalaiset päättäjät ja Veikkauksen johto ovat yksissä voimin todenneet, ettei nykyinen tilanne turvaa Veikkauksen asemaa markkinoilla. Vaihtoehdoiksi ovat jääneet joko järeämmät voimakeinot, joihin nyt ollaan pyrkimässä, tai koko monopolin purkaminen ja lisenssijärjestelmään siirtyminen. Lisenssijärjestelmään ovat jo siirtyneet muun muassa Ruotsi ja Tanska, jotka ovat näin saaneet verotettua ulkomaalaisia peliyhtiöitä. Mikäli Suomessa päädyttäisiin jossain vaiheessa samaan, toisi se mukanaan myös sen hyödyn, että Veikkaus pääsisi hakemaan kasvua liikevaihdolleen ulkomailta.
